tiistai 24. syyskuuta 2013
Tulevaisuuden töihin
Insinööriä ja sairaanhoitajaa opiskelu samassa ryhmässä inspiroi.
Tiina Murtonen ja Risto Jurva opiskelevat TAMKissa hyvinvointiteknologian ylempää AMK-tutkintoa. Leikkaussalisairaanhoitajalta ja diplomi-insinööriltä opiskelu samassa opiskeluryhmässä on sujunut jouhevasti.
Hyvinvointiteknologian opetussuunnitelma on suunniteltu suurelta osin yhteiseksi tekniikan ja sosiaali- ja terveysalan ammattilaisille. Ennakkoluulot siitä, että tekniikan ja sosiaali- ja terveyspuolen ihmiset eivät puhu samaa kieltä, ovat tässä porukassa joutaneet romukoppaan.
Murtosen opinnäytetyönä syntyy Vammalan aluesairaalalle sähköinen ohje leikkaukseen tulevalle päiväkirurgiselle potilaalle.
- Huomasin omista kokemuksistani, että tälle on tarvetta. Teen nettisivulle ohjeistuksen leikkauspäivän kulusta. Ohjeesta potilas saa etukäteen tietoa tulevasta toiminnasta ja ympäristöstä, Murtonen kertoo.
Kuntoilua harrastava Jurva tekee opinnäytetyötään urheiluteknologiaan keskittyneessä Runteq Oy:ssä, joka on kehittänyt juoksutekniikan mittaus- ja analysointijärjestelmän.
- Tuotteen avulla kuntoilija voi itse tai valmentajansa kanssa kehittää juoksutekniikkaansa henkilökohtaisen palautteen ja ohjeiden mukaisesti, Jurva selventää.
Teknologia hyvinvoinnin apuna
Murtonen on ollut kiinnostunut tekniikasta aina. Lasten kasvaessa ohi vaippa-iän, äidille jäi aikaa opiskella. Kun Murtonen kertoo tuttavilleen ja sukulaisilleen opiskelevansa hyvinvointiteknologiaa, hän varautuu aina selventämään, mitä oikeastaan opiskelee.
- Kerron yleensä kysyjille sen, että opiskelen tulevaisuuden alaa. Ihmisen hyvinvoinnissa tullaan käyttämään teknologiaa apuna yhä enemmän.
Jurva näkee alalla merkittäviä uusia mahdollisuuksia.
- Silmiä avartavaa on ollut oppia ymmärtämään sosiaali- ja terveyspuolen järjestelmien hajanaisuus.
Teksti: Arja Hautala
Valokuva: Paavo Pykäläinen
keskiviikko 18. syyskuuta 2013
Hyvinvointiteknologiaa arjen avuksi - TAMKin asiantuntijoiden ajatuksia
Lea Saarni, Kari
Kallioharju ja Kimmo Vänni opettavat TAMKin hyvinvointiteknologian
koulutuksessa. Tässä jutussa heidän ajatuksiaan hyvinvointiteknologian opetuksesta ja alan tulevaisuuden
näkymistä.
Lehtori Kari Kallioharju on erityisesti valaistuksen asiantuntija.
Miten valaistus liittyy hyvinvointiteknologiaan?
LED-valaisimien ja LED-tekniikan rooli tulee jatkossa korostumaan, kun valaistuksella parannetaan ihmisten hyvinvointia sisätiloissa. LED-valaistuksella pystytään jäljittelemään paremmin päivänvaloa ja sen muutoksia, jotka vaikuttavat suoraan ihmisen vireystilaan ja hyvinvointiin.
Mitä opetat hyvinvointiteknologian koulutuksessa?
Tarkoitukseni
on selventää opiskelijoille talotekniikan merkitystä ja mahdollisuuksia
hyvinvoinnin luojana ja tukijana rakennetussa ympäristössä.
Mitä hyvinvointiteknologia mielestäsi on?
Hyvinvointiteknologia on talotekniikan näkökulmasta terveellisen, turvallisen ja toimivan työskentely- ja oleskeluympäristön luomista talotekniikan keinoin. Taloteknisesti hyvinvointiin voidaan vaikuttaa ympäristöolosuhteita optimoimalla ja esimerkiksi automaatiotasoa parantamalla.
Millaisia tulevaisuuden visioita näet tällä alalla?
Mitä hyvinvointiteknologia mielestäsi on?
Hyvinvointiteknologia on talotekniikan näkökulmasta terveellisen, turvallisen ja toimivan työskentely- ja oleskeluympäristön luomista talotekniikan keinoin. Taloteknisesti hyvinvointiin voidaan vaikuttaa ympäristöolosuhteita optimoimalla ja esimerkiksi automaatiotasoa parantamalla.
Millaisia tulevaisuuden visioita näet tällä alalla?
Tulevaisuuden
toimintaympäristöissä talotekniikka ja rakennusautomaatio sulautuvat kiinteäksi
osaksi muuta hyvinvointiteknologiaa. Tulevaisuuden rakennukset toimivat yhtenä
osana terveellistä ja turvallista toimintaympäristöä tukien muiden tekniikoiden
ja teknologioiden kanssa ihmisten jokapäiväistä hyvinvointia.
Yliopettaja Lea Saarni on TAMKin hyvinvointiteknologiankoulutuksen koulutuksen vastuuopettaja.
Yliopettaja Lea Saarni on TAMKin hyvinvointiteknologiankoulutuksen koulutuksen vastuuopettaja.
Mitkä ovat kokemuksesi hyvinvointiteknologian opetuksesta?
Hyvinvointiteknologia-ala on laaja-alainen, se sisältää mm. terveyden edistämiseen, omahoitoon, esteettömyyteen, sosiaaliseen kanssakäymiseen, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseen liittyvää teknologiaa, lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä sekä terveys- ja sosiaalialan palveluihin liittyviä informaatio- ja kommunikaatiojärjestelmiä. Opetuksen sisällöt teknologioita hyödyntäen kohdistuvat yksilöihin, yhteisöihin ja myös koko yhteiskuntaan, tämä tekee alasta mielenkiintoisen ja paljon eri sovellusmahdollisuuksia luovan.
Miten yhteinen opetussuunnitelma (tekniikka + sosiaali- ja terveysala) on toiminut?
Koulutusohjelma sisältää paljon yhteistä opetusta insinöörien ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden kesken; opiskelua ja oppimistehtäviä ammattialojen sekaryhmissä. Tämä mahdollistaa vuoropuhelun, uudenlaisten osaamisten syntymisen ja näkökulmien, sovellusten sekä eri ammattialojen ymmärrystä. Opetussuunnitelman rakenne mahdollistaa aikaisemman osaamisen hyödyntämisen ja soveltamisen uudella tavalla.
Millaisena näet alan tulevaisuuden?
Hyvinvointiteknologioiden, kuten esim. eHealth ja mHealth ratkaisujen hyödyntäminen on yhä suurempi osa ihmisten elämää tulevaisuudessa. Erityisesti tämä näkyy ikäihmisten terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisen teknologioissa, kun kotona-asumista tuetaan erilaisten teknologisin keinoin. Myös erilaisten hyvinvointi- ja terveysalan organisaatioiden palvelujärjestelmissä näkyy yhä enemmän hyvinvointiteknologioiden hyvödyntäminen, mm. prosessien kehittämisessä ja sitä kautta organisaation tuottavuudessa.
Mistä olet opettajana erityisen innostunut?
Monialainen opetusryhmä on rikkaus. Saan olla mahdollistamassa eri alojen ammattilaisia yhteen tällä alalla, jolloin opiskelijat saavat toisiltaan paljon uutta osaamista ja myös ymmärrystä eri alojen työskentelykulttuureista. Innostusta syntyy myös siitä, että saan olla mahdollistamassa hyvinvointiteknologia-alan tulevaisuuden osaamista ja kehittämässä sitä monialaisesti, sekä TAMKin eri koulutusalojen, paikallisten eri alojen yritysten ja myös eri koulutusorganisaatioiden kanssa yhdessä.
Hyvinvointiteknologia-ala on laaja-alainen, se sisältää mm. terveyden edistämiseen, omahoitoon, esteettömyyteen, sosiaaliseen kanssakäymiseen, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämiseen liittyvää teknologiaa, lääkinnällisen kuntoutuksen apuvälineitä sekä terveys- ja sosiaalialan palveluihin liittyviä informaatio- ja kommunikaatiojärjestelmiä. Opetuksen sisällöt teknologioita hyödyntäen kohdistuvat yksilöihin, yhteisöihin ja myös koko yhteiskuntaan, tämä tekee alasta mielenkiintoisen ja paljon eri sovellusmahdollisuuksia luovan.
Miten yhteinen opetussuunnitelma (tekniikka + sosiaali- ja terveysala) on toiminut?
Koulutusohjelma sisältää paljon yhteistä opetusta insinöörien ja sosiaali- ja terveysalan opiskelijoiden kesken; opiskelua ja oppimistehtäviä ammattialojen sekaryhmissä. Tämä mahdollistaa vuoropuhelun, uudenlaisten osaamisten syntymisen ja näkökulmien, sovellusten sekä eri ammattialojen ymmärrystä. Opetussuunnitelman rakenne mahdollistaa aikaisemman osaamisen hyödyntämisen ja soveltamisen uudella tavalla.
Millaisena näet alan tulevaisuuden?
Hyvinvointiteknologioiden, kuten esim. eHealth ja mHealth ratkaisujen hyödyntäminen on yhä suurempi osa ihmisten elämää tulevaisuudessa. Erityisesti tämä näkyy ikäihmisten terveyden, hyvinvoinnin ja toimintakyvyn edistämisen teknologioissa, kun kotona-asumista tuetaan erilaisten teknologisin keinoin. Myös erilaisten hyvinvointi- ja terveysalan organisaatioiden palvelujärjestelmissä näkyy yhä enemmän hyvinvointiteknologioiden hyvödyntäminen, mm. prosessien kehittämisessä ja sitä kautta organisaation tuottavuudessa.
Mistä olet opettajana erityisen innostunut?
Monialainen opetusryhmä on rikkaus. Saan olla mahdollistamassa eri alojen ammattilaisia yhteen tällä alalla, jolloin opiskelijat saavat toisiltaan paljon uutta osaamista ja myös ymmärrystä eri alojen työskentelykulttuureista. Innostusta syntyy myös siitä, että saan olla mahdollistamassa hyvinvointiteknologia-alan tulevaisuuden osaamista ja kehittämässä sitä monialaisesti, sekä TAMKin eri koulutusalojen, paikallisten eri alojen yritysten ja myös eri koulutusorganisaatioiden kanssa yhdessä.
Kari Kallioharju (vas.) Lea Saarni ja Kimmo Vänni |
Kehittämispäällikkö
Kimmo Vänni on sosiaalisen robotiikan asiantuntija.
Mikä on oma roolisi koulutuksessa?
Käyn
pitämässä luentoja robotiikasta. Lähinnä kertomassa, mihin ja miten robotiikkaa
käytetään tällä hetkellä ja mitkä ovat tulevaisuuden trendit. Kerron myös
teknologiasta ja suunnitteluperusteista.
Mitä hyvinvointiteknologia mielestäsi on?
Se voidaan
jakaa karkeasti jaoteltuna kolmeen ryhmään: se on helpotusta arjen askareisiin,
erityisesti silloin kun omat voimavarat ovat ehtymässä, terveyden ja kunnon
ylläpitämistä, monitorointia, sekä henkisten ja fyysisten oireiden
ennaltaehkäisyä ja kuntouttamista.
Millaisia tulevaisuuden visioita näet tällä alalla?
Omahoito ja itsensä ennaltaehkäisevä monitorointi ovat henkilötasolla tulevaisuuden trendejä. Tarvitsemme hyvää teknologiaa, jotta saamme esim. kuntoutusta tarvitsevat nopeammin takaisin normaalitilaan. Ihmisillä tulisi olla mahdollisuus kotikuntoutukseen, mutta ei kuitenkaan siten, että he vieraantuvat muusta sosiaalisesta ympäristöstä. Virtuaaliset ja yhteisölliset palvelut, jotka motivoivat meitä pitämään itsestämme huolta saattavat kehittyä lähitulevaisuudessa. Veikkaan, että jossakin vaiheessa joku keksii laitteen tai palvelun, joka antaa konkreettisesti lisäarvoa meidän terveydelle ja koukuttaa meitä käyttämään tuotetta tai palvelua yhä uudelleen. Voisi se tuote olla myös elintarvike, kuten laihduttava suklaa, joka lisää samalla aivokapasiteettia sata prosenttia.
Kimmo Vänni: "Me TAMKissa olemme olleet ensimmäisten joukossa Suomessa sosiaalisen robotiikan kehittämisessä. Sosiaalisen robotiikan teemaan liittyvät muun muassa androidit, humanoidit, kasvojen- ja äänentunnistus sekä reaaliaikainen, interaktiivinen palaute käyttäjälle. Merkittävät tutkimuslaitokset ja yritykset Japanissa, Etelä-Koreassa, USAssa ja Euroopassa tutkivat ja kehittävät sosiaalisen robotiikan sovelluksia."
Keepon |
"Saimme Keepon-robotin lainaksi
Japanista Miyagin yliopistosta ja tavoitteena on modifioida sitä meidän
tarpeisiin. Japanissa robottia on käytetty autististen lastenterapiahoidossa."
Sosiaaliseen robotiikkaan liittyviä
laitteita:
1. minikameran analoginen boxi ja sen päällä analogi-digitalimuunnin,
jolla kameran signaali muutetaan tietokoneelle soveltuvaksi. Boxi on osa
Keepon-robotin kokonaisuutta. 2. ZigBee, sulautettu RF moduli kehityskitti,
langattomaan yhteydenpitoon ZigBee- verkossa. Sulautettujen ja langattomien
laitteiden määrä on lisääntynyt räjähdysmäisesti ja tulemme näkemään niitä
vielä enemmän muun muassa hyvinvointiteknologian sovellutuksissa eri
valmistajilta. 3. Sosiaalisen robotiikan teemamuki.
Muki ei itsessään liity hyvinvointiteknologiaan, mutta mukissa oleva sanoma
sosiaalisesta robotiikasta on yksi kiinnostavimmista teemoista tällä hetkellä. 4. PaPeRo-robotin pienoismalli.
Kuvat: Arja Hautala
Keepon-robotti: Essi Kannelkoski
Tilaa:
Blogitekstit (Atom)